Rajamäen lähteen puutarhamajat, samassa kunnassa sijaitsee vielä tänä päivänäkin Altian tehdas.

Altian historia

Altian juuret juontavat vuonna 1888 Rajamäelle perustettuun hiivatehtaaseen ja viinanpolttimoon, jonka Valtion Alkoholiliike osti vuonna 1920. Kieltolain tultua kumotuksi vuonna 1932 Valtion Alkoholiliikkeen tilalle perustettiin valtion omistama Oy Alkoholiliike Ab, jonka nimeksi muutettiin myöhemmin Oy Alko Ab.

Vuonna 1938 Alkon johtokunta ryhtyi tutkimaan mahdollisuuksia rakentaa viinapolttimo Rajamäen tehtaan lisäksi myös Etelä-Pohjanmaalle, joka oli tunnetusti kroonista perunan ylituotantoaluetta. Alkon hallintoneuvosto hyväksyi 1. syyskuuta 1938 johtokunnan esityksen polttimon rakentamiseksi Koskenkorvaan kylään Ilmajoelle.

Talvisota lykkäsi Koskenkorvan tehtaan valmistumisen kevääseen 1941, jolloin varastoon hankitusta perunasta keitettiin onnistuneesti 2 tonnia perunaväkiviinaa. Tämä jäi ainoaksi valmistuseräksi pitkään aikaan. Neljä vuotta myöhemmin Koskenkorvan tislaamo muutettiin metsäteollisuudessa syntyvän sivujakeen, sulfiittispriin, puhdastislaukseen sopivaksi. Koskenkorvalla tislattiin sulfiittispriitä aina vuoteen 1963 saakka. Kansanomaisesti tätä selluloosateollisuuden sivutuotteena syntyvän sulfiittispriin puhdastislettä alettiin kutsua ”tikkuviinaksi”.

Perunasta ohraan

Vanhat Alkon tislaamot oli rakennettu ensisijaisesti perunapolttimoiksi. Viljan käyttö raaka-aineena alkoi kuitenkin yleistyä 1950-luvulla. Laitteistoja ryhdyttiin muokkaamaan paremmin viljankäsittelyyn sopiviksi; rakennettiin uusia varastoja, jotka varustettiin viljan puhdistuslaitteilla ja myllyillä. Vuonna 1953 lanseerattua Koskenkorva Viinaakin alettiin valmistaa vuodesta 1963 lähtien perunan sijaan ohrasta.

Ajan kuluessa polttimotekniikka kehittyi nopeasti. 1970- ja 1980-lukujen taitteessa ymmärrettiin jo hyvin, että polttimotoiminnan keskittämisellä yhteen paikkaan, käyttämällä halpaa turve-energiaa sekä yhdistämällä etanolin tuotanto tärkkelyksen, makeuttajien ja rehujen valmistukseen, saadaan lopputuotteiden tuotantokustannukset putoamaan merkittävästi. Kokonaisuudesta tulisi enemmän kuin osiensa summa.

Alkon hallintoneuvosto hyväksyikin 24. marraskuuta 1983 uuden monituotetehtaan rakentamisen Koskenkorvalle. Tehtaan mitoituskapasiteetiksi tuli 15 000 tonnia raakaviljaviinaa, 30 000 tonnia tärkkelystä ja 65 000 tonnia rehuja vuodessa. Vaikka ohran käyttäminen yhtenä tehtaan raaka-aineista oli alkanut yleistyä jo 1960-luvulla, monituotetehtaan käynnistämisestä alkoi ohran käyttö Koskenkorvan tehtaan yksiselitteisenä pääraaka-aineena.

Eriytyminen monopolista 1999

Altia eriytyi Alkosta lopulta vuonna 1999. Alko säilyi alkoholin vähittäismyyntimonopolina Suomessa, ja Altia aloitti toimintansa valtion omistamana itsenäisenä alkoholintuottajana sekä maahantuojana avoimilla markkinoilla. Tämän jälkeen Altiasta on kasvanut yritys- ja brändiostojen myötä Pohjoismaiden ja Baltian johtava alkoholijuomatalo.

Tänä päivänä Altia hyödyntää ohraa viljaviinan ja tärkkelyksen valmistuksessa, rehujen ja kaupallisen hiilidioksidin tuottamisessa sekä vuonna 2014 Koskenkorvan tehtaan yhteyteen valmistuneen biovoimalaitoksen myötä myös energian tuotannossa. Koskenkorvan tehdas käyttää lähes 200 miljoonaa kiloa ohraa vuodessa. Tämä on noin 15 % Suomen koko ohrasadosta ja noin 30 % myytävästä ohrasta.

Tuotteet
Toggle Nav