Ohrapelto

Mitä on uudistava eli regeneratiivinen viljely?

29.11.2022

Uudistava viljely on lyhyesti ilmaistuna viljelytapa, jolla pyritään ruuantuotannon ohessa parantamaan maaperän kasvukuntoa, edistämään vesiensuojelua ja ekosysteemien tilaa. Siinä sivussa tulee hillittyä ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä maaperään, samalla pellon multavuus kasvaa. Uudistavasta viljelystä puhutaan myös regeneratiivisena viljelynä.

Mitä ovat keinot, joilla maaperän kasvukuntoa parannetaan?

Pellon kasvukunnon parantaminen lähtee nykytilanteen arvioinnista. Peltojen mahdolliset ongelmat tulee tunnistaa ja laittaa ensin viljelyn perusasiat kuntoon: pelloilla täytyy olla toimiva ojitus; puutteet ojituksessa tulee korjata. Suomen maaperä on luonnostaan hapan, joten liian happamat lohkot on kalkittava ja pH-arvo nostettava kasveille sopivaksi. Elävä maaperä toimii kokonaisuutena. Liian happamassa, veden kyllästämässä ja tiivistyneessä maassa maaperäeliöt voivat huonosti.

Perusasioiden ollessa kunnossa voidaan alkaa soveltaa menetelmiä, joilla saadaan pellon biologinen toiminta vilkastumaan ja kierre parempaan käyntiin.

Uudistavan viljelyn menetelmiin kuuluu monipuolinen viljelykierto. Eri kasvit vuorottelevat vuosittain, yhden lajin monokulttuuri ei ole viljelykierto. Viljelykiertoon pyritään saamaan mukaan kevät- ja syysviljoja, palkokasveja, öljykasveja ja nurmia. Myös viljatilan viljelykiertoon on hyvä saada mukaan nurmea, edes alus- ja kerääjäkasvina.

Pellot pyritään pitämään mahdollisimman suuren osan vuodesta kasvipeitteisenä. Syyskylvöiset kasvit auttavat tässä omalta osaltaan. Kerääjäkasvit, niiden säilyttäminen talven yli ja päättäminen vasta keväällä, lisäävät myös ympärivuotista kasvipeitteisyyttä. Palkokasvit sitovat maahan ilmasta typpeä ja öljykasvien kanssa kukkivina kasveina ovat ravintokasveja pölyttäville hyönteisille. Jos tilalla ei ole viljelyssä kukkivia satokasveja, tukijärjestelmä antaa mahdollisuuksia perustaa kukkivia maisema- ja maanparannuskasvikasvustoja. Ympärivuotinen, elävä kasvipeitteisyys lisää maan hiilivarastoa, kun taas jatkuva kevätviljan viljely syysmuokkauksella vähentää sitä.

Pellon muokkausta pyritään vähentämään. Perusmuokkauksena suositaan kevytmuokkausta tai kasvustot perustetaan suorakylvämällä ilman edeltävää muokkausta. Maalajista riippuen kyntö voi olla ajoittain kuitenkin perusteltua esimerkiksi nurmen lopetuksessa. Syyskyntöä ilman uuden kasvuston perustamista kuitenkin vältetään.

Lannoituksessa pyritään hyödyntämään eloperäisiä lannoitteita. Orgaanisen aineksen lisääminen peltomaahan lisää maan pieneliötoimintaa sekä maan humuspitoisuutta. Orgaaninen aines voi olla kotieläinten lantaa, kierrätysravinteita, teollisuuden sivuvirtoja tai viherlannoituskasvustoja. Lantaa ja muita eloperäisin lannoitteita ei kuitenkaan ole aina saatavilla, joten lannoitus voidaan hoitaa myös teollisilla lannoitteilla. Lannoituksen täytyy perustua kuitenkin maa-analyysiin ja viljelysuunnitelmassa todettuun tarpeeseen.

Kasvinsuojelutoimenpiteet tehdään todettuun tarpeeseen. Kasvinsuojeluaineiden käyttömäärää pyritään vähentämään ja löytämään vaihtoehtoisia menetelmiä. Rikkakasveja voi torjua myös mekaanisesti esimerkiksi viljoilta rikkaäkeellä ja samalla ajokerralla on hyvä hetki aluskasvin kylvöön. Kestorikkakasvien torjunta mekaanisesti muokkaamalla on myös vaihtoehto. Lajikevalinnalla voi vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Valitsemalla viljelyyn kasvitautien kestäviä ja lujakortisia lajikkeita vähennetään torjunta-aineiden käyttötarvetta. Kun kemiallisia kasvinsuojeluaineita käytetään, tehdään se käyttöohjeiden mukaisesti.

Uudistavassa viljelytavassa ei pitäisi olla viljelijöille kovin paljon uutta ja ihmeellistä. Viljelyn keskiössä on sama asia, joka on kaikille viljelijöille sadontuoton peruspilari: hyväkuntoinen peltomaa. Hyväkuntoisessa peltomaassa maan fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet ovat kunnossa. Hyväkuntoinen peltomaa tuottaa hyvän sadon ja kestää paremmin myös sään ääri-ilmiöitä. Se pystyy puskuroimaan suuria sateita tai varastoimaan vettä kuivia kausia varten eikä hyväkuntoisessa peltomaassa veden kapillaarinen nousu katkea tiivistymiin. Pidetään siis yhdessä maanviljelijän tärkeimmästä omaisuudesta eli peltomaasta hyvää huolta.

-------------------------------------------------------------------------------

Tuotteet
Toggle Nav